Liikenneturvallisuuskeskuksen johtajan lausunto automaattisen nopeusvalvonnan vaikutuksesta maamme tieliikenneonnettomuuksissa menehtyneisiin ja loukkaantuneisiin ei perustu tutkittuun tietoon

23.8.2018

 

Lataa tiedote pdf-muodossa

 

Ammattivalvonnan vuoden 2018 aikana jakamat 325 000 huomautusta tai sakkoa eivät ole oikea mittari maamme liikenneturvallisuudelle.

22.8.2018

 

Ylinopeuksia alkuvuonna ennätysmäärä – liikenneonnettomuuksia sattui silti aiempaa vähemmän YLE:n eilen julkaiseman uutisen mukaan peltipoliisi on välähtänyt tänä vuonna useammin kuin koskaan aiemmin. Uutisen mukaan liikenneturvallisuus on silti parantunut. Onnettomuuksia ja kuolonkolareita on sattunut selvästi vähemmän kuin viime vuonna. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä kuoli 25 ihmistä heinäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä sattui heinäkuussa 458 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Niissä kuoli 25 ja loukkaantui 589 ihmistä. Kuolleita oli 3 enemmän ja loukkaantuneita 53 enemmän kuin vuoden 2017 heinäkuussa. Kuolleista 13 oli liikkeellä henkilöautolla, 1 pakettiautolla, 1 mopolla ja 7 moottoripyörällä. Jalankulkijoita kuoli 2 ja polkupyöräilijöitä 1. Surmansa saaneista oli miehiä 21 ja naisia 4. Tammi-heinäkuussa tapahtui kaikkiaan 2 383 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 114 ja loukkaantui 3 028 ihmistä. Kuolleita oli 17 vähemmän ja loukkaantuneita 29 vähemmän kuin vuoden 2017 vastaavana aikana. Surmansa saaneista oli liikkeellä henkilöautolla 75, 2 pakettiautolla, 3 mopolla, 18 moottoripyörällä ja 1 kuorma-autolla. Jalankulkijoita kuoli 8 ja polkupyöräilijöitä 3. Lisäksi kuoli 4 muuta tienkäyttäjää. Poliisin Liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja kertoo määrän olevan kaikkien aikojen ennätys Poliisin Liikenneturvallisuuskeskus jakoi tammi-heinäkuussa huomautuksen tai sakon sai yli 352 000 kuljettajalle. Määrä on noussut viime vuoden vastaavasta ajasta lähes 70 000.

 

- Kyllä se on määrissä kaikkien aikojen ennätys, sanoo Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja,ylikomisario Dennis Pasterstein.

 

Valtaosa rangaistuksista alle 15 km ylinopeudesta - valtion kassaan jo 30 miljoonaa euroa. YLE:n uutisen mukaan valtaosa sakoista napsahti alle 15 kilometrin ylityksistä eli rikesakko on ollut 140 tai 170 euroa. Sen sijaan 15 – 20 kilometrin ylityksiä, joissa rikesakko on 200 euroa oli jo vähemmän. Tilaston mukaan päiväsakoille meneviä yli 20 kilometrin ylityksiä oli puolestaan vähän.

 

Valtion kassaan sakoista on siis kertynyt, 170 euron rikesakolla laskien, jo runsaat 30 miljoonaa euroa. Tilastot osoittavat myös sen, että hurjastelijoiden määrä liikenteessä on itse asiassa ollut laskussa jo pidempään ja suhteessa peltipoliisien laskemiin liikennemääriin ylinopeutta ajaa yhä harvempi.

 

Se näkyy myös Tilastokeskuksen onnettomuustilastoissa. Tammi-heinäkuun tilaston mukaan onnettomuuksia ja kuolonkolareita on sattunut aiempaa vähemmän.

 

– Nyt näyttäisi siltä, että vuodesta 2018 tulee Suomen liikenneturvallisin vuosi ja se on erinomaisen hyvä uutinen, sanoo Pasterstein. Syitä hyvään kehitykseen on Pastersteinin mukaan useita. Asenne ylinopeuksiin on muuttunut ja ajoneuvot itsessään ovat turvallisempia. Turvallisuutta ovat parantaneet myös teiden kunnostaminen, pyöräteiden rakentaminen ja nopeuksien alentaminen. Iso tekijä on myös automaattivalvonnan lisääntyminen. Peltipoliiseja on jo noin 970 ja niihin sijoitettavia kameroita 130. Autossa liikkuvia automaattivalvontayksiköitä on puolestaan 24. Takavuosina on myös korotettu rikesakkoja ja alennettu sakon ja huomautuksen rajaa. Rikesakon saa seitsemän kilometrin ylinopeudesta.

 

Kameravalvonnan ainoa tavoite tulisi olla ylinopeuksien hillintä - ei sakottaminen Liikenneturvallisuuskeskuksen johtajan lausunto osoittaa kameravalvonnan olevan sakotusautomaatti, jonka vaikutuksia maamme liikenneturvallisuuteen on todellisuudessa erittäin vaikea näyttää toteen. Sakkomäärä osoittaa automaattisen kameravalvonnan tavoitteiden vääristyneen täydellisesti maassamme. Harmaat ja huonosti havaittavat kamerapöntöt sakottavat autoilijoita mahdollisimman paljon ja tämän asian väitetään lisäävän maamme liikenneturvallisuutta. Liikkuvan Poliisin Perinneyhdistys ei yhdy poliisin Liikenneturvallisuuskeskuksen johtajan lausuntoon automaattisen nopeusvalvonnan vaikutuksesta maamme liikenneturvallisuuteen. Perinneyhdistys toteaa, että sen sijaan mahdollisimman vähäinen määrä ylinopeuksia olisi mittari, jolla olisi todellista vaikutusta maamme liikenneturvallisuuteen. Liikkuvan Poliisin Perinneyhdistys muistuttaa samalla, että meidän kaikkien, myös liikennepoliisin,

Liikenneturvan ja muiden liikenneturvallisuustoimijoiden, olisi syytä olla huolissaan kun Suomi näyttää laahaavan perässä liikenneturvallisuuskehityksessä, sillä EU:n asettamien tavoitteiden mukaan maassamme ei saisi kuolla enempää kuin 136 ihmistä vuodessa tieliikenteen onnettomuuksissa vuoteen 2020 mennessä.

 

Liikkuvan Poliisin Perinneyhdistys

www.lppy.fi

 

LPPY Viestin ensimmäinen numero 1/2018 julkaistu

29.5.2018

 

LPPY Viesti 1/2018 on julkaistu. (PDF)

 

Liikkuvan poliisin perinneyhdistyksen aloite raskaanliikenteen valvontayksikön perustamisesta

 

Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys on oman toimikautensa aikana seurannut erittäin huolestuneena sitä, että poliisin suorittaman raskaanliikenteen valvonnan määrä on vähentynyt merkittävästi ja samalla valvonnan laatu ja monipuolisuus on heikentynyt. Kun Liikkuva poliisi lakkautettiin vuoden 2013 lopussa, luvattiin valtioneuvoston taholta se, että poliisihallinnon rakenneuudistuksen

(PORA 3) yhteydessä raskaanliikenteen valvonnan määrä ei vähene eikä valvonnan laatu heikkene tasosta, millä se oli Liikkuvan poliisin aikakaudella.

 

 Tilastot  osoittavat kuitenkin poliisin raskaanliikenteen valvonnan määrän olevan selkeästi sille PORA 3:n yhteydessä asetetuista tavoitteista jäljessä. Poliisin oman tilastoinnin mukaan tammi - lokakuun 2017 aikana raskaanliikenteen valvontaan käytetyt tunnit jäivät asetetusta tavoitteesta jälkeen keskimäärin - 14,4 % ja poikkeama tavoitteeseen oli - 72,8 5 ja + 5.8 % välillä. Poliisin tilaston mukaan Tammi - Elokuun 2017 aikana samasta tavoitteesta jäätiin jälkeen keskimäärin -22.9 % ja Tammi - Toukokuun 2017 aikana tavoitteesta jäätiin jälkeen keskimäärin - 21,3 %. Poliisin oma tilastointi osoittaa siis selkeää - merkkistä poikkeamaan niihin tavoitteisiin, joihin poliisihallinto oli sitoutunut vuoden 2014 alussa kun Liikkuva poliisi oli lakkautettu.

 

Liikkuvan poliisin Perinneyhdistyksen tekemän tiedustelun mukaan, myös poliisin johdossa ollaan huolissaan siitä, että raskaanliikenteen valvonnan tavoitteista on jääty merkittävästi jälkeen. Poliisin raskaanliikenteen valvonnan vastuuhenkilöt poliisihallituksessa myöntävät sen, että valvonnan määrän - merkkinen kehitys on jo nyt niissä rajoissa, ellei valvonnan määrää saada nopeasti nousemaan, ei valvonnan määrän nostaminen enää edes onnistu. Samalla ns. vanhan tiedon siirtyminen vanhemmilta valvojilta nuoremmille ontuu ja sen seurauksena raskaanliikenteen valvojien ammattitaito heikkenee.

 

Raskaanliikenteen valvonnan määrän kehitys näyttää olevan saman suuntainen myös Tullin osalla, sillä sielläkin raskaanliikenteen valvontaresurssit ovat olleet karsinnan kohteena. Tullin henkilöstö voi siis nykyisillä resursseilla valvoa raskasta liikennettä maamme rajoilla edellisvuosia vähemmän ja he myöntävät ns. vanhan tiedon siirtymisen vanhemmilta valvojilta nuoremmille valvojille vähentyneen viime vuosina jopa merkittävästi.

 

Rajavartiolaitoksen tilastot rajanylityspaikoilla tehdyistä raskaanliikenteen rajatarkastuksista osoittavat rajatarkastusten määrän olleen vuonna 2014 118 069 kpl, vuonna 2015 114 786 kpl ja vuonna 2016 142 496 kpl. Kyseisten tilastojen valossa Rajavartiolaitoksen tekemien raskaanliikenteen rajatarkastusten määrän mukaan Rajavartiolaitos on PTR- organisaation viranomaisista ainoa, jonka valvonta näyttäisi säilyneen ainakin määrällisesti hyvällä tasolla. Rajavartiolaitoksen muusta liikennevalvonnasta ei ollut saatavilla tilastoa.

 

Samaan aikaan, kun oman maamme raskaanliikenteen valvontatilastot osoittavat valvonnan jopa merkittävää vähenemistä, osoittaa Norjan raskaanliikenteen valvonnan määrän olevan jopa erinomaisella tasolla. Norjassa Norjan UP (Liikennepoliisi) ja Vegvesen (Tiehallinto) valvovat yhteistyössä maassa liikkuvaa raskasta liikennettä ja tilastot osoittavat sen, että vuonna 2016 Norjassa tarkastettiin tien päällä 135 301 raskasta ajoneuvoa. Yhteistyössä toteutettu valvonta näyttää toimivan siis sangen tehokkaasti.

 

Raskaanliikenteen kuljettajia edustavat ammattiyhdistysliikkeet, kuljettajien etujärjestöt ja myös kuljetusyrittäjien etujärjestöt ovat kantaneet vahvan huolen raskaan liikenteen valvonnan määrän

vähenemisestä ja valvonnan laadun heikkenemisestä maamme tiestöllä. Valvonnan vähentymisen myötä harmaa talous saa lisää jalansijaa tiellä ja liikenneturvallisuusriskit kasvavat kuljetuskaluston kunnon heikkenemisen seurauksena. Valvonnan puute heijastuu vahvasti myös kuljettajien haluun rikkoa heille määrättyjä ajo- ja lepoaikoja, jolloin riski kuljettajien väsyneensä ajamiseen kasvaa.

 

Raskaanliikenteen valvojien eräänä ammatinhallinnan säilyttämisen ehtona on mahdollisuus saada keskittyä omaan vaativaan työhön työvuorojen aikana. Eräänä syynä poliisin raskaanliikenteen valvonnan määrän laskuun onkin se, että raskaanliikenteen partioita käytetään liiallisesti muihin poliisin tehtäviin. Poliisin raskaanliikenteen valvonta näyttää koostuvan liiallisesti jarrudynamometrillä tehdystä valvonnasta muun suurta ammattitaitoa vaativan valvonnan jäädessä vähemmälle. Tieltä kuljettajilta saatujen tietojen perusteella perinteinen punnitus- ja ajoneuvojen muu kuntovalvonta ja kuljettajien ajo- ja lepoaikojen valvonta on yhä harvinaisempaa maamme tiestöllä.

 

Raskaanliikenteen valvojien koulutus on pääsääntöisesti poliisin vastuulla Tullin ja Rajavartiolaitoksen saadessa opiskelupaikkoja raskaanliikenteen valvojien perus- ja jatkokoulutuksessa. Näyttäisi siltä, että sekä Tullin, että myös Rajavartiolaitoksen tarve opiskelupaikkoihin olisi nykyistä paikkalukua suurempi.

 

Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys katsoo, että raskaanliikenteen valvonnan määrän ja laadun takaamiseksi ja pelastamiseksi tulee maahamme perustaa valtakunnallinen raskaanliikenteen valvontayksikkö, mikä kokoaa alleen Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen raskaanliikenteen valvojat. Uuden organisaation organisaatiomalleja on löydettävissä useista Euroopan maista, missä vastaava toimenpide on tehty tarpeesta yhdistää raskaanliikenteen valvojien voimat. Kyseisten malliorganisaatioiden avulla voitaisiin rakentaa maahamme vielä jalostuneempi malli valtakunnallisesta raskaanliikenteen valvontayksiköstä. Käytännössä uusi organisaatio tekisi nykyisestä PTR- yhteistyöstä jopa päivittäistä.

 

Samalla rakennettaisiin koulutusohjelma, missä organisaatiossa työskenteleville Poliisin, Tullin ja Rajavartioston henkilöstölle annettaisiin sama mahdollisuus kouluttautua ammattitaitoiseksi raskaanliikenteen valvojaksi peruskoulutuksen paikkojen jakautuessa mahdollisimman tasaisesti Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen henkilöstölle huomioiden tietenkin kunkin organisaation koulutustarve. Sama koulutusmalli koskisi myös raskaanliikenteen valvojien jatkokoulutusta.

 

Aloitteemme valtakunnallisen raskaanliikenteen valvontayksikön perustamisesta on lähetetty kirjallisesti sekä sisäministeriöön, että myös liikenne- ja viestintäministeriöön.

 

Helsingissä 20.12.2017

 

 

Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys

 

Lisätietoja:

 

Puheenjohtaja

Jyrki Haapala

p. 040 867 9121

 

www.lppy.fi

 

 

LPPY:n aloitetta tukevat seuraavat toimijat:

 

Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry, Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki.

 

Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki.

 

Rahtarit, Linnatie 3, 04600 Mäntsälä.

 

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry, Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki.

 

Autoliitto, Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki.

 

 

 

 

Liikkuvan poliisin perinneyhdistyksen aloite liikenteen automaattivalvonnan kehittämiseksi

 

Liikkuvan poliisin perinneyhdistys on tehnyt aloitteen 18.8.2015 automaattivalvonnan kehittämisestä sisäministeriön poliisiosastolle. Liikkuvan poliisin perinneyhdistyksen aloite pitää sisällään mm. seuraavat asiakokonaisuudet;

 

* Perinneyhdistys esittää, että kiinteät automaattivalvontatolpat ja niihin sijoitetut kamerat siirretään Liikenneviraston omistukseen, jolloin myös valvontavälineistön kehittäminen siirtyy heidän vastuulleen. Tilanteessa valvontavälineistö siirtyy omistajalle jolla on parempi mahdollisuus kehittää kalustoa ja poliisi saa keskittyä siirrettävän kameravalvonnan suorittamiseen ja rangaistusten täytäntöönpanoon.

 

* Automaattivalvontaa tulisi perinneyhdistyksen esityksen mukaan keskittää erityisesti niille tieosuuksille, joissa analyysin perusteella on tapahtunut ja tapahtuu paljon onnettomuuksia.

 

* Perinneyhdistys esittää, että myös siirrettävien valvontalaittein tapahtuvasta valvonnasta ilmoitettaisiin etukäteen kuten kiinteästäkin automaattivalvonnasta. Tutkimusten mukaan on arvioitu, että noin 50 % valvonnan vaikutuksista saavutetaan etukäteisilmoituksella.

 

* Yhdistyksen käsityksen mukaan poliisin resursseja käytetään tarpeettomasti kuvien ottamiseen suhteellisen pienistäkin ylityksistä suotuisissa liikenne- ja keliolosuhteissa. Automaattivalvonnan resursseja pitäisi maassamme kohdistaa erityisesti huonoihin liikenne- ja keliolosuhteisiin, koska juuri tällöin onnettomuuden riski on suurimmillaan.

 

* Perinneyhdistyksen esityksen mukaan nykyisestä ”piste” nopeusmittauksesta tulisi siirtyä osittain kameravalvonta-alueella keskinopeuksien mittaamiseen. Automaattinen keskinopeuden mittaaminen edellyttäisi, että poliisin teknistä valvontaa koskevia säännöksiä tarkennettaisiin.

 

Perinneyhdistys perustelee esitystään sillä, että valvonnan vaikutus tulisi keskinopeusmittauksen avulla tehostumaan. Valvonta olisi yhdistyksen käsityksen mukaan myös halvempaa, sillä kameratolppien määrää voitaisiin nykyisestään vähentää niillä tiealueilla, missä siirryttäisiin ”piste” valvonnan sijaan keskinopeuksien mittaamiseen.

 

 

Lue koko aloite.

 

Alkopuolit satamiin

 

Alkopuomit ovat jo käytössä eräissä Ruotsin satamissa. Ulosajettessa laivasta jokainen kuljettaja joutuu terminaalialueella pysähtymään puomin eteen ja tekemään itsenäisesti puhalluskokeen.Hyväksytyn puhalluskokeen jälkeen puomi nousee ja kuljettaja pääsee jatkamaan matkaa. Itse koe on nopea. Se kestää keskimäärin vain noin 20 sekuntia.

 

Ulkolaiset kuljettajat saavat omalla kielellään neuvoja puhalluksesta. Tukholmassa saa myös netin kautta tietoja järjestelmästä (www.nykterhetskontroll.nu).

 

Liikkuvan poliisin perinneyhdistyksen hallitus suosittelee alkopuomin kokeilua Suomen satamissa. Alkopuomin käyttöönoton jälkeen jokaisen kuljettajan luulisi tietävän että joutuu puhaltamaan. Sen täytyy hillitä riskin ottoa.

 

Kuva MHF

 

 

 

 

 

 

 

 

Kabotaasiliikenne vaatii ammattitaitoista valvontaa

LP:n Perinneyhdistys kiinnittää huomiota raskaan liikenteen valvonnan tehostamistarpeeseen. Tien päällä tapahtuvaan valvontaan pitää saada lisää resursseja ja valvonnan pitää olla erityisen ammattitaitoista. Etenkin ulkomaanliikenne ja sen valvonta vaatii aivan oman koulutuksensa ja kokemuksensa. Uudistunut tavaraliikennelaki vaatii poliisin ohella myös tullia valvomaan lain noudattamista sekä kabotaasiliikenteen valvontaa. Tällä tarkoitetaan toisesta EU- tai ETA-maasta tulleen kuljetusyrityksen autojen suorittamia kuljetuksia Suomessa. Ruotsissa on havaittu paljon harmaaseen talouteen liittyvää ulkomaisten yrittäjien harjoittamaa laitonta kuljetustoimintaa.

 

Lisätietoa:

 

Lundin yliopiston tutkimus kabotaasiliikenteestä

Ruotsin television uutisjuttu kabotaasiliikenteestä

 

 

 

 

Liikkuvan poliisin perinneyhdistys - lp.perinneyhdistys@gmail.com