Kirjallinen kysymys raskaan liikenteen sekä kabotaasiliikenteen valvonnan turvaamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Hallitus panostaa harmaan talouden valvontaan. Osa harmaasta taloudesta kulkee tien päällä kumipyörillä. Liikkuva poliisi lakkautettiin vuoden 2014 alussa sisäministeri Päivi Räsäsen esityksestä. Samalla luvattiin, että liikennevalvonta pysyy vuoden 2012 tasolla. Näin ei ole käynyt, vaan erityisesti raskaan liikenteen valvonta on romahtanut vuoden 2012 tasosta. Tämä ei ole rehellisen suomalaisen kuljetusyrittäjän eikä kansantalouden etu. Valvonnan vähentyminen lisää harmaata taloutta sekä laitonta kabotaasiliikennettä erityisesti kappaletavarakuljetuksissa. Tilanne on tällä hetkellä ristiriidassa myös yleisten liikenneturvallisuustavoitteiden ja harmaan talouden torjuntatarpeiden kanssa.

Harmaa talous lisääntyy nopeasti ja siihen liittyy vahvasti kabotaasi, joka tarkoittaa ulkomaille rekisteröidyn ajoneuvon suorittamaa kotimaan kuljetusta. Venäjän suunnalta, Baltiasta ja Pohjois- ja Keski-Euroopasta tulee lisääntyvällä tahdilla kuljetusliikkeitä Suomeen, jotka tuovat mukanaan omat kuljettajat. Kuljettajat työskentelevät erittäin pienellä kuukausipalkalla. Palkka on noin viidennes siitä, mitä suomalaiselle kuljettajalle maksetaan. Myös ajoneuvossa käytettävä polttoaine tuodaan pääsääntöisesti mukana Suomen rajan ulkopuolelta.

Suomessa tulee kuitenkin noudattaa suomalaisia työsopimuksia. Suomalaisen kuljetusyrittäjän on mahdotonta pärjätä kilpailussa edellä mainituista seikoista johtuen. Kuljetusyrittäjien välisen kilpailun vääristymisestä aiheutuu koko suomalaiselle yhteiskunnalle vääristymistä ja se heikentää rehellisten suomalaisten kuljetusyrittäjien mahdollisuuksia toimia alalla tasa-arvoisesti ulkomaisen kuljetusyrittäjän kanssa.

Aikaisemmin harmaata taloutta torjuttiin liikenteessä mm. poliisin, tullin, rajan sekä työsuojelupiirin tarkastajien toimesta. Tällä hetkellä työsuojelupiirin tarkastajat on otettu tievalvonnasta kokonaan pois ja he tekevät enää yrityskäyntejä. Muiden valvontaviranomaisten resursseja on vähennetty. Myös turvapaikantutkintaan on siirretty valvojia edellä mainituista organisaatioista.

Tien päällä tapahtuvaan raskaan liikenteen valvontaan on saatava lisää resursseja ja valvonnan tulee olla erityisen ammattitaitoista. Etenkin ulkomaanliikenne ja sen valvonta vaativat oman erityiskoulutuksensa ja kokemuksensa. Myös uudistunut tavaraliikennelaki vaatii poliisin ohella myös tullia valvomaan lain noudattamista sekä kabotaasiliikenteen valvontaa. Raskaan liikenteen valvonta vaatii myös jatkuvaa itsensä ja toimintaympäristön kehittämistä, sillä sääntely muuttuu nopeasti ja syntyy uusia valvontakohteita. Valvonnassa tulee olla innovatiivinen ja tulee voida kokeilla uusia menetelmiä. Näin pystytään kehittymään teknologian, sääntelyn ja muuttuvan rikollisuuden mukana.

Ruotsissa ja Tanskassa on havaittu paljon harmaaseen talouteen liittyvää ulkomaisten yrittäjien harjoittamaa laitonta kuljetustoimintaa. Vuonna 2013 Ruotsissa todettiin olevan neljäsataa ulkomaista kuorma-autoa laittomasti maassa. Uskon, ettei Suomi ole Ruotsia tai Tanskaa parempi maa tämän asian suhteen. Tutkimusten mukaan on arvioitu, että Suomi menettää verotuloja noin 15 prosenttia talousrikollisuuden vuoksi. Harmaa talous on osa talousrikollisuutta.

Lähde: http://www.plog.lth.se/nyheter/article/article/400-lastbilar-koer-olagligt-i-sverige-1/

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä toimilla hallitus aikoo turvata ammattitaitoisen raskaan liikenteen valvonnan Suomessa,
millä toimilla hallitus aikoo panostaa kabotaasiliikenteen valvontaan?
Helsingissä 12.11.2015
Kari Kulmala /ps